Grense Jakobselv

Norgga ja Ruošša riikarádjá lea 196 km go mihtida Vuorjámnjálmmis davvin gitta Paččjokk – Báhčaveadjái máddin, gos golmma riika ráját bohtet oktii. Johka vuolgá Vuorjánláđvvis Vuorječearus, sullii 1 km eret norgga-ruošša rájás. Rádjá manná oalleráigge ja merkejuvvo dasa lassin nummaraston rádjastoalppuiguin goappašiid bealde.

Vuođđobávttis dáppe leat hárvenaš báktešlájat ja minerálat. Dáppe deaivvadit oarje- ja nuortašattut ja -eallit mat dagahit erenoamáš luoddušláddjivuođa.

Geađgereaidduid ja bálseduoji gávdnoštumit čájehit ahte olbmot jo 10 000 jagi dassái geavahedje guovllu. Stelliin johkaráigge ja vuonas leat maiddái sámi duktásajit ođđasat áiggis.

Vueʹrjemjokk – Vuorjánjohka lei ovdal rádjageassima 1826:as oassin nuortalaš Peäccam – Beahcáma siiddas. Maiddái davvisámi mearrasámit ja boazosápmelaččat leat geavahan guovllu.

1800-logu gaskamutto rájes ásaiduvai ealasis norgga giliservodat mas ledje sullii 100 ássi. Sii ožžo áiggi mielde iežaset girku, skuvlla, poastadálu, telegráfa, tuollostašuvnna ja iešguđet servviid. Gilli olbmohuvai 1970-logus.

1916:s Mátta-Várjjat gielda mearridii ahte Vueʹrjemjokk – Vuorjánjohka galggai šaddat sierra skuvlabiiren. Gilli lei ovdal juogadan oahpaheaddji Ruʹvddvuõnn – Ruovdevuonain ja oaččui sierra oahpaheaddji, Harald Olsen, easkka 1919:is. Ovdal go skuvlainternáhta gárvánii 1924:is, de oahpahus lei láigohuvvon luohkkálanjain oapmedáluin Bjørnhaugskåretis, Holmen ja Eggermoenis.

Guhkes gaskka geažil, Øvrebygda ja Nedrebygda skuvlamánát molso leat skuvllas 14 beaivvi ja ruovttus 14 beaivvi. Internáhtas ii lean dálueamit, ja bálká máksojuvvui dan sadjái viessohoaiddárii gii ovttas oahpaheddjiin bearráigeahčai ja hoidii ohppiid. Ovdal go gilli oaččui elrávnnji, de oahpaheaddjis dasa lassin lei ovddasvástádus doallat vistti liekkasin.

Vuosttaš gearddis lei luohkkálatnja, gievkkan ja guokte oađđinlanja. Nuppi gearddis lei oahpaheaddjedállu mas lei gievkkan ja golbma lanja. Skuvlagirjerájus geavahuvvui gili álbmotgirjerájusin. 39 jagi doaimma maŋŋá internáhta heaittihuvvui 1964:is. Gili skuvlamánát sirdojuvvojedje Tårnet skuvlii Ruʹvddvuõnn – Ruovdevuonas, 3 miilla eret.

Go jogat golggiidedje giđđat, de gorgŋejedje olu luosat Vueʹrjemjokk – Vuorjánjogas. Luossabivdináigodagas lei nuortalaččain goahtesadji joganjálmmi njárggas man namma lea Finngamneset.

Nuortalaččaid álgoálgosaš ássanguovllut leat guovlu mii dál lea Norgga, Suoma ja Ruošša rádjaguovllut. Vueʹrjemjokk Nuortalaččat gulle Peäccam – Beahcáma siidii – okta čieža nuortalaš siiddas. Nuortalašgiella gullá nuortasámi giellajovkui, ja nuortalaččat gohčodit iežaset sää´mm.

Nuortalaččat elle meahcástemiin, bivdduin, guolástemiin, boazodoaluin ja gávppašemiin. Sis ledje šibihat nugo sávzzat ja gusat, ja sii gilve borahahtti šattuid. Sii johte gaskal dálve-, giđđa-, geasse- ja čakčaeatnamiid ávkkástallan dihte luondduriggodagaid iešguđet jagiáiggiin.

Luossabivdu Vuorjámis lei dehálaš biebmogáldu báikki olbmuide dálvet. Guolli sáltejuvvui ja suovastuvvui vai riibbašii ja dasto vurkkoduvvui sevdnjes goikesajis. Luossa lei dasa lassin dehálaš sisaboahtogáldu, go dan sáhtii vuovdit norgga ja ruošša gávpealbmáide buriin dietnasiin.   

Lutherána searvegoddi huksii Báhpadálu báhpaide geat bohte Vuorjámii bargat. Dállu gárvánii 1867:as, guokte jagi ovdal go Gonagas Oscar II kapealla gárvánii.

Norgga soalddáhat geavahedje Báhpadálu dálvesoađi álggus skábmamánu rájes 1939 dassážii go norgga soahteveahka vuollánii 1940 geassemánu. Vuollásteami áigge Báhpadállu lei duiskalaš fáktasoalddáhiid orrunsadji, gitta 1944 čavčča rádjai go Rukses Armea gavdnjii sin eret guovllus. Maŋŋá soađi norgga rádjásoalddáhat geavahedje dálu oanehis botta. Searvegoddi ii šat goassige geavahan báhpadálu soađi maŋŋá. Báikki olbmot leat maŋŋá duollet dálle geavahan dálu ávvudemiide ja čalmmustahttimiidda. 

Báhpadálu davábeallái huksejuvvui tuollostašuvdna gos álggos ledje bargit dušše bivdináigodaga, muhto 1885 rájes ledje birra jagi bargit. Dassážii go dat heaittihuvvui 1956:as, de dat doaimmai maiddái poastadállun ja telegráfastašuvdnan.

Gonagas Oscar II kapealla huksejuvvui 1869:is čalmmustahttin dihtii 1826 rájá gaskal Ruošša ja Norgga. Arkiteakta J.W. Nordan tevdnii girku, ja dat lea huksejuvvon báikkálaččat laigojuvvon geđggiiguin.

Rádjageassima maŋŋá 1826:as šattai riidu norgga ja ruošša guolásteddjiid gaskka Vueʹrjemjokk – Vuorjánjogas. Máŋggaid váiddareivviid maŋŋá Finnmárkku Ámtamánnis sáddejuvvui kapteaidnaleutnánta Heyerdahl iskat ášši. Go lei fitnan guovllus 1861:as, de son árvalii hukset girku mii bures oidnui mearas, dego kultuvrralaš rádjamearkan nuorttas. Árvalus dohkkehuvvui, ja girku huksegohte 1867:as.

Gonagas Oscar II galledii Vueʹrjemjokk – Vuorjánjoga mátkkoštettiin Nordlánddas ja Finnmárkkus 1873:as. Galledettiin sávai gonagas ahte kapealla oažžu su nama, ja nu šattai ge. 

Girkogárddis kapealla vuolábealde leat hávdegeađggit ja hávderuossat main leat norgga, suoma, sámi ja ruošša namat. Dát čájeha ahte iešguđetlágan olbmot ja kultuvrrat leat eallán ovttas dán guovllus. 

Johgáttis joganjálmmi guvlui sáhttá vuohttit duiskalaš ladnerusttegiid maid ledje ceggegoahtán. Bargu álggahuvvui 1944 geassemánus, muhto fertejedje heaitit golggotmánus go Rukses Armea rasttildii Vueʹrjemjokk – Vuorjánjoga. Go soahti nogai, de Norga ja Sovjetlihttu šiehtadeigga bilidit buot militeara ladnerusttegiid maid duiskalaččat ledje ceggen.

1 km joganjálmmi oarjjabealde gaskal Lillesanden ja Storesanden lea káijaguovlu. Káija huksejuvvui 1935:as go guhkidedje bárrobuođu. Stoarbma bilidii dan 1. beassášbeaivvi 1991:as. Dál bartaeaiggádat geavahit káijaguovllu smávvafanashápmanin, ja geavahuvvo maiddái olgunastinguovlun geasset.   

Galbma Barentsáhpi lea rikkis oahta ja krilla dáfus mii lea olu guliid ja mearraloddekoloniijaid biebmu. Báikkálaš guolásteaddjit lávejedje bivdit šávššaid ja sivllaid nuhtiin gáttis. Sállaša vuvde seaktefatnasiidda mat bohte Várjavuona davábealde oastit sevttiid. Oasi sállašis válde ieža. Dan goikadedje ja vurkkodedje gili šibihiid dálvefuođarin.

Ovdal vuosttaš máilmmisoađi Vueʹrjemjokk – Vuorjánjoga olbmot fitne Čáhcesullos ja Várggáin gávppašeamen earret eará jáfuid- ja borramušgálvvuid, bihka ja dimbariid ja fielluid. Gálvvut bohte Norgii ruošša pomoraid bokte Vilgesmearas geat oste varasguliid maid sáltejedje ovdal go fievrridedje ja vuvde viidásit siskkáldas ruošša márkaniidda