Kibergneset.
Govva: Synnøve Thingnæs, Finnmark fylkeskommune
Kibergas lea erenoamáš soahtehistorjá. Duiska okkupašuvdnafápmu huksii Kibergii Finnmárkku vuosttaš riddovearjorusttega. Seammás ledje badjel bealli partisánain dáppe eret, guhte sohte Sovjet ja lihtolaččaid bealde.
Práktihkalaš dieđut
Práktihkalaš dieđut
Rabasáiggit
Olgoguovllut leat alo rahpasat, muhto ladni berre galledit go lea bievlan. Partisánamusea lea rabas geassejahkebeali juohke beaivve dii. 9–18, miessemánu 8. beaivvis gitta golggotmánu 25. beaivái.
Biillaguođáhat
Lea biillaguođáhat gilážis káija guoras dahje Idrettsveien guoras gos Várnjárgga luonddusuodjalanguovllu diehtotávval lea.
Hivsset
Museas go lea rabas.
Mo beassat dohko
Kiberg lea E75 guoras, sullii 13 km ovdal Vardø go boađát Čáhcesullos vuoji. Vuolgá busse sihke Vardøs ja Čáhcesullos Kibergii.
Beasatlašvuohta
Beasatlašvuohta
Bálggis Kibergsneset ladnái lea álki, muhto vuostálat. Lea vejolaš fierahit ja sihkkelastit. Mánáid ja beatnagiid ferte bearráigeahččat, go muhtin sajiin ferte váruhit amaset gahččat stuorra allodagain.
Partisánat ja soahti
Ovdal soađi lei kommunisma nanus gilážis, mii váikkuhii dasa ahte 60 Kiberg ássi báhtaredje Sovjetii go okkupašuvdna álggii. 26:as sis máhce partisánan ja oassálaste duiska doaimmaid vákšumii.
Geavahedje čázevuolfatnasiid ja seaivunsujiid njágahit partisánajoavkkuid Norgii. Čiehkádedje gaskaboddosaš skajáin, vákšo fanasjohtolaga ja sáddejedje dieđuid Murmánskii. Raporttat ledje veahkkin vuodjudit 120 duiska skiippaid ja dasto njiejai soalddáhii ja reaidduid sisafievrrideapmi nuorttabeale soahtešilljui.
Joavkkut dahke váralaš barggu man ii livčče vejolaš čađahit báikkálaš oktavuođaolbmuid haga. Jagi 1943 vuostálastit gávnnahalle okkupašuvdnafápmui, ja sihke siviilaássit ja partisánat steavliduvvojedje. 40 bálvalusolbmo gottáhalle – 17 sis Kibergas eret. Maŋŋá soađi máŋgasat vásihedje balaheami, erenoamážit galbmasoađi áigge, ja eai ožžon almmolaš dohkkehusa ovdal jagi 1991, go gonagas Harald doalai giitosártni partisánabácci guoras Kibergas.
Kibergsneset ladni
Duiskaveahka vuođđudedje ladni Kibergsnesii oanehis áigge maŋŋá go vuollástedje Finnmárkku jagi 1940, mii šattai fylkka stuorámus riidovearjun. Huksen álggahuvvui čavčča 1941, jáhkkimis iešalddis Hitlera gohččuma vuođul. Dađistaga rusttet šattai viiddis vuogádahkan bákteráhkadusain, suodjalusaiguin ja kánonasajiiguin gos barge sullii 700 soalddáha. Norgga entreprenevrrat dahke álggus barggu, maŋŋelis ges ruošša soahtefáŋggat.
Ladni gárttai máŋga doarrumiidda, maŋemuš háve jagi 1944. Golggotmánu 29. b seammá jagi bávkkehedje ja guđđe duiskkalaččat ladni go vuollánedje. Eanáš ássit ledje dalle guovllus báhtaran, muhto máhce jođánit go duiskalaččat vuollánedje. Duiskalaččat eai geargan buot borramušrájuid billistit, mii dagahii vuosttaš čavčča ráfiáiggis álkibun Kiberga ássiide.
Odne leat máŋga vuođđostruktuvrra ain oidnosis: stuorra suodjalusat (buŋkerat), bákteráhkadusat, kanovdnavuloštusat, ja máŧohis kommandoguovddáš bajimuččas.
Gallet Kiberg ja Kibergsneset
Kibergas sáhtát galledit Partisánamusea, ja geahčadit ovdalsoađi huksejuvvon visttiid giláža vánddardettiin, mat leat buori muddui gáhttejuvvon ja ráfáiduvvon. Gilážis vuolgá bálggis Kibergsneset ladnái. Fuomášuhttit ahte soaitá váralaš vázzit merkejuvvon luotta olggobealde. Mánáid ja beatnagiid ferte bearráigeahččat. Ii leat lohpi rusttegis váldit maidege.
