Norsk | Gollevári kulturmuitoguovlu
Norsk

Gollevári kulturmuitoguovlu

Deanu gielda

Geahča kártta
Govva čájeha rabas duottar‑eatnama gos lea láddas ja ruvttus rássi ja griessja. Ovdabealde oidno čielgi bálggis ja stákka bovdečuokkis, ja olggobealde lea stuora geađgi. Guovlu leat viiddis ja guhkki oidnosis, duogážis oidnojit várit ja heađis albmi čáhppes bávin.

Gollevári kulturmuitoguovlu

Govva: Kristin Foosnæs, Finnmárkku fylkkagielda

Gollevári kulturmuitobálgá mielde Deanu gielddas vuhttojit mearkkat ovdahistorjjálaš goddebivddus. Lea Finnmárkku stuorámus bivdorusttet, mas máŋga čuođi maŋŋálas bivdorokki.

Práktihkalaš dieđut

Rabasáiggit
Bálggis lea álo rabas.

Biilaguođáhat
Lea biilaguođáhat dakko gos bálggis álgá, riikageainnu 895 bokte, sullii 7 km máttabeale Skiippagura.

Hivsset
Ii

Mo beassat dohko
Biillain:
Čuovo E6, mohkas Riikageidnui 895 Suoma guvlui, ja čuovo dan sullii 6 km. Vuojidettiin Suoma guvlui oidno biillaguođáhat gurutbeale geainnu – dás álgá kulturbálggis. 

Mátki birra
Bálgá guhkodat lea sullii 6 km ja muhtin sajiin lea ceakkus ja ráhpis. Cokka buriid skuovaid, go soaitá lávttas muhtin sajiin. 
Mátkečilgehus gávdno dás: Perletur 10. Gollevárri kulturminneområde

Fotefargihpa

Beasatlašvuohta

Bálggis ii leat heivehuvvon juvlastullui

Govvva čájeha uhca muoraid ja suoidnagiid luondusguovllus. Muorat leat odda ja láddasat, ja sii kasvvet ráfi ja guhkki guovllus, gos lea ruovttus suoidni ja muoračuohppit. Duogážis oidno vel eanet muorat ja áivve čáhppes albmi.
Bivdoroggi Govva: Kristin Foosnæs, Finnmárkku fylkkagielda
Govva čájeha rabas duottarguovllu mas leat vuollegis rássit, suoidnit ja uhca muorat. Eatnama čuovga lea čáhppesruoktu ja muhtun báikkiin lea čađa ja buotkái. Guovlu lea ávkkálaš ja guhkki oidnosis, ja duogážis oidno bealddi várriid čuovga veahkkalaš albmái.
Bivdoroggi Govva: Kristin Foosnæs, Finnmárkku fylkkagielda

Gollevári goddebivdu

Gottit johte juohke giđa ja čavčča Várnjárgga geasseguohtumiid ja siseatnama dálveguohtumiid gaskka. Manne meattá muotkki gaskal Vuonnabađa nuorttabealde ja Deanu oarjjabealde. Olbmot huksejedje stuorra bivdorusttega johtolaga rastá, jáhkkimis áigodagas maid gohčodat sámi ruovdeáigin. Ain odne sáhttá oaidnit bivdorokkiid eatnamis, máŋga čuohte jagi maŋŋá go gottit leat nohkan ja bivdorusttet ii leat šat anus.

Bivdorusttega lahkosis gávdnojit bázahusat biergočiegáin, geađgerokkit gosa gorudiid rádje bivdoáiggi. Olbmot geat geavahedje ja áimmahušše rusttega, ásse čakčaorohagain muhtin alážis máttabeale bivorusttega. Odne illá vuhttojit guođit duktásadjin vuollelaš suoidnegiettis. 

Beasat vásihit dáid kulturmuittuid guoradettiin merkejuvvon bálgá. Go leat guođđán riikageainnu ja ollen buori muddui leagi vulos, de ihtá bivdorusttet. Sihke nuorttas ja oarjjás sáhtát oaidnit badjel 500 maŋŋálas bivdorokki.  

Govva čájeha čakčaluondu rabas duottarguovllus. Ovdabealde lea ruoksadas ja ruškkis suoidni ja rássi, ja gaskkas geavvá čáhppes jávri, mii guhkoda čázi áibbas ráfi mielde. Duogážis oidnojit headdas vuovddit ja várreseaidnu, ja albmái lea muohttagas, čáhppes báidni.
Bálgá guoradettiin. Govva: Aina Alice Ronte Santamaki
Govva čájeha duottar- ja várreguovllu čakčaáiggis. Ovdabealde oidno guovllus rássi ja suoidni, mas leat ruškkis ja ruoksadas ivnnit. Guovllu čađa lea ceavci čuohppu, ja dan alde leat plakáhtat mas leat čállosat, muhto čállosat eai leat oahppanlaččat oidnosit. Duogážis oidnojit várresuoidnit ja guhkes eatnamiid čoavdda, ja albmái lea čáhppes ja muohttagas.
Bálgá guoradettiin. Govva: Aina Alice Ronte Santamaki
Govva čájeha viiddis duottar‑ ja várreguovllu. Ovdabealde oidno láddas rássi ja guovssahas eatnama ceahkkis, ja gaskkas geađgeguovlu. Guhkes čáhci guhkoda guovllu čađa, leat muhtun jáhkkegiid muitalit eatnamis. Duogážis oidnojit várresuoidnit ja heađis albmi, mii lea čáhppes ja muohttagas.
Bálgá guoradettiin. Govva: Aina Alice Ronte Santamaki