Gávvuona veaikeruvke
Govva: Alta museum
Gávvuonna veaikeruvke lei Davvikalohta vuosttaš stuorra industriija. Eaŋgalas gávpealbmát álggahedje ruvkedoaimma. Moatti jagis šattai olles ruvkeservodat. Veaikeruvkke bokte gárttai Gávvuonna riikkaidgaskasaš gávpefierpmádaga oktavuođaid searvái.
Práktihkalaš dieđut
Práktihkalaš dieđut
Rabasáiggit
Álo rabas
Biilaguođáhat
Lea biilaguođáhat Rávdnjenjárggas gokko kulturbálggis vuolgá, lea galbejuvvon váldogeainnus kulturbálgá rádjai.
Hivsset
Ii
Mo beassat dohko
Gávvuonna lea sullii 15 kilomehtera olggobealde Álttá guovddáža, ja E6:as galbejuvvon eretvuodjinluodda.
Eará fálaldagat ja vejolašvuođat
Vázzinmátkkit:
Gávvuonas vuolgá bálggis Hálde čohkkii ja guovssahasaid observatoriai. Geahča Perletur 09. Halde - Nordlysobservatoret (10 Toppers)
Museat:
Tirpitzmusea Gávvuonbađas lea rabas geasseáigodaga Tirpitz Museum - Visit Alta
Ruovttusiidu - Alta Museum Gávvuona veaikeruvkke birra Kåfjord | Alta Museum
Nordkalottens første storindustri - Visit Alta
Beasatlašvuohta
Beasatlašvuohta
Kulturbálgá maŋimuš 200 mehtera soitet čáze vuolde jus erenoamáš ulli. Leat ollu lottit luoddaráigge, leage várrugas monnenáiggis giđđat.
Ruvkedoaibma 1826-1909
Gávvuonas lei buot láhččon luonddu beales ruvkedoaimma várás mii attii ollu geavatlaš ovdamuniid, nugo málbmagávdnoštumiid lagasvuohta jieŋahis vutnii, gos leat buorit hápmanat. Ruvkke ceggejuvvui boriide mearragátte guora. Nu lei vejolaš hukset ruvketuneallaid iešguđet allodagain.
Bargit bohte Suomas, Ruoŧas, Englánddas ja Norggas. Doaibmajagiid áigge rahppojuvvojedje 12 ruvkke. Sierra suddadanbarttas buvttadedje veaikki mas lei alla kvalitehta. Gálvofanas sáhtii bisánit gáddái juste suddadanbartta guora. Bargoveaga fidnen lei hástalus álgojagiid, ja bargiid čálgu vuoruhuvvui. Eaŋgalas doaimmahanáigodaga (1826–1878) lei Gávvuonas earret eará gávpi, skuvla, girku, láibbohat, bryggeriija ja teáhterlávdi. Eŋgelas jođiheaddjit sihte ahte maiddái nissonat galge bargat, ja álggahedje ovdaskuvlla mánáide jagis 1838.
Nuppi ja oanehit doaibmaáigodagas ledje ruoŧŧelaš eaiggádat ruvkkiin (1896–1909). Dalle buoriduvvui doaibma earret eará sierra málbmabasahat.
Oinnolaš luottat
Gávvuonas leat ain olu luottat ruvkedoaimma áiggis. Eanemus čalbmáičuohcci lea čieža geardásaš málbmabasahat ja ruvkebázahusat mat leat látnan váldogeainnu buohta. Bázahusat leat geađggit main ii gávdno ávkkálaš veaiki. Báhtteriid bassama várás geavahuvvui čáhci vai veaikemálbma ruovderássi sirrejuvvo eret. Basahagas geavahedje čázi čuoldit daid osiid málmmas mas lei ollu veaiki.
Jagis 1837 huksejuvvui Gávvuona girku mii galggai bálvalit ruvkeálbmoga, ja lea áidna visti Gávvuonas maid duiskalaččat eai boaldán 1944:s. Máttás nuppe bealde vuona oaidnit Kreta (Kreetanpää). Doppe orro gitta 400 olbmo, buohkat kvena bargit ja sin bearrašat.
Gávvuonas vánddardit
Lea láhččojuvvon kulturbálggis Rávdnjenjárggas nu gohčoduvvon Heitmannsplanii, mii lea sullii 1,2 km guhko. Heitmannsplanas leat báhcán viessomuvrrat ruvkedoaimma áiggis ja duiskalaččaid huksehusain 2. máilmmisoađis. Gávvuona girku girkogárdi muitala maid ruvkedoaimma historjjá, ja nuppe bealde Jorbarávnnji beassá oaidnit kvenaid ássamiid bázahusaid Kretas.
Ruvkeguovllut davábealde váldogeainnu eai leat sihkkarastojuvvon eaige láhččojuvvon galledeaddjiide. Veaikeruvkket leat giddejuvvon sihkkarvuođa sivaid geažil.
Gávvuonas vuolgá máid vázzinbálgá Hálde čohkkii ja guovssahasaid observatoriai.
