Oksvågen bálgá guoradettiin.
Govva: Kristin Foosnæs, Finnmárkku fylkkagielda
Loahpageahčen 1800-logu ceggejuvvojedje máŋga fálesbivdostašuvnna Finnmárkui, ja Oksvågenis gávdnojit bázahusat okta dain. Rusttegat ledje dehálaš oassin Finnmárkku industriála fálesbivddus jagi 1864 rájes gitta fális oppalaččat ráfáiduvvui jagi 1903.
Práktihkalaš dieđut
Práktihkalaš dieđut
Rabasáiggit
Olgunastinguovlu, rabas birra jándora.
Biilaguođáhat
Vuoje sullii 100 mehtera čievrageainnu mielde mii vuolgá riikageainnus 894. Das lea biilaguođáhat.
Hivsset
Ii
Eará
Kulturmuitoguovllu ravddas lea orustanbáiki. Bálggis lea merkejuvvon Perleturan.
Mo beassat dohko
Fotefara lea sullii 14 kilomehtera Gilevuonas (vedtatt) eret, riikageainnu 894 guora. Mohkas eret riikageainnus Oksevågdalen botnis, de gávnnat biilaguođáhaga. Olgešbeale geainnu jus leat Gilevunnii jođus, gurutbeale geainnu jus leat Gilevuonas jođus. Čujuhus lea Austerbotn 1, 9790 Gilevuonna
Mátkečilgehus
Geahča Perletur
Fotefargihpa
Beasatlašvuohta
Beasatlašvuohta
Ii leat universála hápmi bálgás, ja ii leat heivehuvvon vovnnaid ja juvlastuoluid fierahit, go soaitá ráhpis ja geađgái. Mátki lea liikká álki vázzit ja 2 km ovtta guvlui.
Finnmárkku fálesbivddu industrialiseren
Go hutke árinkanovnna gaskamuttus 1800-logu, de šattai vejolaš dámppain bivdit jođánis ja gievrras fálláid industriijalaččat, nugo alitbossu. Svend Foyn, Vestfoldas eret, ovddidii ođđaáigásaš bivdovugiid, ja 1860-logus sus buollái erenoamáš beroštupmi Finnmárkku bivdoresurssaide. Vuodja fállábuoiddis lei váldobuvtta mas ollu fievrriduvvui olggos gávpegálvun.
Huksejedje ođđaáigásaš fabrihkaid gáddái gos doaimmahedje Finnmárkkubivddu. Vuosttaš fálesguovddáš ceggejuvvui Čáhcesullui jagi 1864, ja šattai mállen máŋgalot guovddážiidda, eanaš Nuorta-Finnmárkkus. Rusttegiidda gulle máŋga káija ja smávit ja stuorit huksehusa main ledje sierralágan anut.
Oksvågen fálesguovddáš
Oksvågenis sáhttet guossit oaidnit fálesguovddáža bázahusaid. Jagi 1898 sirde fabrihka Ruovdevuonas Mátta-Várjjaga gielddas, go bivdovuođđu doppe nogai. Fabrihka bargit ledje almmáiolbmot erenoamážit válljejuvvon sin vásáhusaid geažil seammalágan bargguin árktalaš guovlluin. Sii orro oktageardánis ja skoađaskeahtes bráhkain. Hoavda, guhte galggai ovddastit eaiggádiid «Tønsberg Intressentskab for Hvalfangst», orui sierra ásodagas mii heivii su árvodássái.
Guovddáš lei doaimmas guhtta áigodaga. Geassejahkebeali bivde. Njuvve fállá sierra njuovahagas. Dás sirrejedje bierggu, dávttiid ja buoiddi ja sáddejedje dan viidáset páhkkemii. Geahččaledje ávkkástallat olles fállá iešguđetlágan proseassaid bokte, sihke bierggu, buoiddi ja dávttiid.
Buvttadeapmi loahpahuvvui go fállá ráfáiduvvui jagi 1903, ja báikkálaš guollegávpealmmái válddii badjelassi rusttega. Goikeguolli buvttii ođđa bargosajiid ja giláš stuorrugođii.
Bázahusat Oksvågenis govvida rusttega sturrodaga ja hámi. Leat bázahusat káijain, bargiidásodagain, njuovahagas, páhkkehagas ja vuoššahagas. Vuoššahaga biippus leat báhcán olles látna diilageađggit. Dámparusttet lea measta golbma mehtera allat ja oidno bures.
Leat ođasmahttimiin Oksvågen Fotefara ja áigut bidjat ođđa galbbaid.
